Muihtàv mån, kå mu iednee kiehtòi, kå sån lij nuorra, te pruu'hkujin saameeh tal'vè-aaikèn, kutih asstin påatsòi-tjuoi'kamist, vuol'kèt kieseehtittjat mal'ma-kierkèv Vaahtjèra mal'ma-vaareest. Ja sij mannin tåhku raaitòi stuorra slåhtååh. Te åadtjun väähkata tjataa här'kài lassàv.

Muihtàv kiehtòv, mait kiehttun taah vuorrasah, kutih lidjin kieseehtam mal'ma-kier'kèv, jut färt kieseehtidjee åattjòi eesj maddeet mal'ma-vähkkar-taattjav, vai sunji viehkki juohkke här'kài lassàv sierra. Te lij akta valltum saamee kui'na, kän ålmaai ijlam faaroon ja kuhti lij ai påahtaam raaituin. Ja taat ai maattij tav taattjav, vai kalt kai viehkkit sunji vuostak. Te jaulai tadtja sunji: »Jus mån åattjòv tu nar'keet, te kal'kav viehkkit tunji vuostak.» Te kui'na ittjij vuor'noo ittjij-ke jaahtee, aainaht tjaimatij. Ja nåv åattjòi ietjas rai'tui maalmav vähkkakij. Ja nåv tat tadtja vaal'tij tav kuinav ietjas lusaa tan viehkkim-sadjaai ja vidnuhij taina kuinain, mait lij katjaatam al'koost. Ja ittjij kui'na maa sitaa, ja eetjaa saameeh tjuodtjun ja kähttjin. Ja nåuhte kiehttun, jut tat kui'na sjattai iesseelassan ja riekaatahtij par'nèv. Ja nåv muihtàv, håållin taah vuoras aahkaatjah: »Talee vuoinaah, taattja naalee mil'te sjattai tat par'nee nåv stuorak kå tjiel'ka staalloo.»

Kal'kin riekta keeuras taamuk hier'keeh årroot, mah nahkin maalmav kiesseet. Jus månnå riekta muihtàv, te kåhtjuhtalài hier'kee laassees akta skipuddee. Ja hähttujin nanoos kierreesijt ja rääitòit atneet. Te kiehttun kåit, mal'ma-käi'noo vuol'kij luksa-åarjaas jeekkij, vuomij mil'te ja kuhka jieggè-aapij mil' te. Ijlim aktak lansväddja tat. Kiehttun kåit, jut kierreesah råggin nåv tjiekŋalis råkkijt muhttijn. Ja kääinoo nanne lij muhteem tåhpee, mait kåhttjun Ripaatj ja såamees tåhpee Nuor'tik, ja te Aanutkaskeem. Ja manaai tat siiaa mal'ma-väddja vuolus Luossa-muor'kee vuollè-käähtjài. Te åadtjun pålltoot kierreesijt tanne. Kiehttun nåuhte: Nuor'tikin lij kui'na årrum, mav kåhttjun Nuor'tik-Marjaan. Kal'kå häästain kieseehtam åasès-kaalvòv muhteem påar'kaal ja kanukam taasi ijaav. Te tat kui'na kåttij åaseestidjèv ja kaatoohtij tan rupmahav ja vaartij kai'hka, mait sån anij. Ja ijlam pihkoo påahtaam, aainaht lidjin kullam suolleevis kiehtòv tan pirra nåuhte.

Muihtàv, kiehttun taah vuoras almatjah tallòi: Akti lij stal'hpè-jahkee. Låai'htee tåarreet miiàv mal'ma-kieseehtidjijt. Ja hähttup räi'nuhit ijaait. Ja akta ålmaai, mi manaai unna raaituin sierra, lij nåai'tee ja kåhtjoohtuvài Kutaa-Vuorookin. Pieiveen, kå lij mannamin ål'koon, jår'kålij ietjas sliehpàv ja tiptij kiu'njahit har'too-pieleen. Ja miel’ka l rihttsoot, ihkape makkaar tjåaskès. Ja mal'ma-heer'kijt, tait ietjas heer'kijt, luoi'htalij sån mähttsài ijaa padjeela viei'htoo. Ja stal'peeh kuohtsih muhttijn ållu heer'kij kuoran, ja ääh tuohta suu heer'kijt. Åadtjuh årroot nåv raafeen. Jau'lih, kullu, sån maahtij ai stal'pèv tjatnat, nåv jut ij påråå rääinav.

Muu pahttja-aaikèn kieseehtin saameeh påar'kàl-lassàit vuolleet Suddaasis ja Julèvu-staatas Jåhkåmåhkkåi. Ittjij vuoin kau'nu tan aaikee aktak åaseestidjee Jåhkåmåhkèn, mait mahttaa åaseestidjèn kåhttjoot. Te pruu'hkujin pajaaspåahtèt Jåhkåmåhkkåi mar'nànijta ja Marjee-päi'vài Julèvu-påar'kaalah vuojee. Ja vuob'tin jaaffòv, kaaffav ja sal'tèv. Te sij hähttujin pal'hkit kieseehtidjijt vuolleet pajaas. Ittjij vuoin aktak kieseehtidjee nåv al'peet kieseehta pajaas jaffoo-vuossav kå saameeh. Kå autav jaffoo-vuossav kieseehtin saameeh Julèvust Jåhkåmåhkkåi, te åadtjun niellja kråunå jaffoo-vuossa åutåst, ja muhteem jakij ättjin åattjò äänapuv kå kål'må ja släähtav ai Jåhkåmåhkkåi, men pinnaa lassaah tanne lidjin. Saameeh, kå vuol'kin vuolus, valltin skittijtisaa maŋeen, ja laaitoo nanne, kå kanukin pån'tòr-sijtaita, te valltin muhteem skittijt ja kuoddin pånturij lusaa ja lånutin jaaffòi. Ja nåuhte manaai skiddè-åasees. Ittjin pietnikijt åattjò skittee åutås, aainaht tjåaggin unneep stuoraap jaffoo-vuossait tuonne tanne mannam-kääinoo mil'te te miehtài ja kuotin såamès sadjaai maahtsatissai, kå måadduh pajaas. Måadde ijaa hähttujin åateet, tasaa kå pååhtin vuolus Julèvui. Tah kieseehtidjee sameeh lidjin tjååhkanam ja sjaddam viehka slåhttåå. Padjeelin Pul'too ittjin taauk åastee, mait maksaa jau'lat. Ässkaa kå vuolus pååhtin Reidåahkkarij ja tait eetjaa sijtait, te sij jåteehtin ietjasa skittijt. Åasees nåu manaai miehtài kääinoo mil'te. Sapmee åattjòi viehkat pånturij tåpij mil'te ja faallat.

Mån läv måadde paalee takkir lassaa-slåhtåi siekeen mannam. Tal'vatisaas lansväddja lij Stuor-Puol'ta raadjài. Ja nåv manaai väddja ätnoo-savvuna mil'te vajus såamès laddè-sijtav, mav kåhttjun Finnan. Ja nåv Luossa-muor'kee nuor'hta-pielèv äänoo. Ja mån läv vuoi'nàm tav sajeev padjee-kietjeen Luossa-muort kee, kånne atnin latteeh kieseen tar'vè-mar'nànav. Ja mij vaasijme nåv ätnoo-savvuna mil'te Haaraal'tav, ja nåv ätnoo-savvuna mil'te manaaime ja kåarrijme savvuna lullè-kietjeest muor'hkài. Ja tanne lij ai laddè-sii'ta, man namaav iv vissa muihtee. Vallak iv muihtee, kåhtjuhtalài Vuollee-muor'hkeen. Tan sijtan pruu'hkui tuostutit saamè-påatnjaasj ja aahkaasj miiaa raaitòit. Ja kulliv, jut taah lidjin årrum jåhttè-saameeh Jåhkåmåhkeen, men påahttsuh lidjin nåhkåm, ja sij lidjin hähttum vuol'kèt nåv vuolus. Ja akeev årrun tan laddè-sijtan. Aalu häädjunim-sapmee åattjòi pån'tòr-sijtain kusaait räi'nuhit kieseen. Tan muor'kee vuolleelin, kå ätnoo tuostòi, te lidjin såamès tåpeeh, mait kåhttjun Uu'na-piu'na. Ja te rahtee manaai vit savvuna mil'te vuolus, ja tåpeeh vuoi'nujin tuoggu taggu kåappàsj peelijn. Te kåarrij rahtee. Suntee-kilee tjataa manaai. Äätna tåpeeh tanne lidjin. Ja nåv åapmee Julèv-staata tjataa manaai. Ja tat staata, muihtàv, lij nåv naggaasit tsieggihtum. Kar'tjis kääinooh ja smaavva tåpeeh äänamusaah. Taste ijlam tas mäl'kat åtåå Julèvu-staatai. Tanne mij årooime måadde pieivee. Tat påar'kaal, kääsa kuhtik sapmee kal'kai kieseehtit vattij ietjas lai'pòm-tåpeev, kånne åadtjòp årroot. Pieivee mil'te manaaime staatav kähttjamin. Ja mij anijme, tan staatan lidjin var'ka ilaa kåb'tå kattunah ja stuorra tåpeeh. Kuou'tèlin staata lij kir'hkoo.

Kå saameeh lidjin tan staatai jåuhsåhtam, te lidjin vuob'tàm kai'hka smaavva skittijt. Såamès tuoljeeh vil lidjin aaimòn. Tai pieivij vuorkahtin vuossai Sinne ietjasa vii'na-kakkàit. Taah lidjin kuorrusah åuteep jakee raajès årrum. Ällim taah huoman stuorra vii'na-kakkaah: kadnò-kaggaa ja muhteem kuouhtee-kaatnuk. Ja ijlam kåit aktak, mi keesij kål'må katnoo. Ja nåv vuol'kin kråu'kåi åbbå äätna sapmee. Tanne sij åaseestin taita ietjasa kakkàita vijnav. Muhteemah lii'hkujin puorèmusaat, mait kåhttjun gampel-råmmån. Ittjij aktak sapmee åastee, åu'tåla åattjòi smahkkut, makkaar vi'na ljj. Muihtàv, måadde namaa atnin puollèm- vijnan. Kaik neureemus lij visstè-vii'na. Kå smahkkujin tav, te jau'lin: »Fuoi, neu'ree lij taat! Ållu ruotas tjataa. Tat lä visstè-vii'na.» Te muhtèm vii'na lij kår'nè-vii'na. 'Tat lij puoreemus. Muhtèm päärun-vii'na. Kå nåv ålloo smaahkait åadtjun vijnas, te vier'htijin vijmak kaarituvvat. Juhte tallòi lidjin kråukå sinne har'mat stuorra vii'na-kakkaah, mait kåhttjun ååman. Tais kål'kåhtin vijnav skruvaai tjataa. Ja tuoh puoreepuh hasstèlin vuol'keet, ja vuol'kin nåuhte. Muhteemah jau'lin: »Hähttup kalle ain iteetis manaatit. Vajaal'tuhttiv mån ain puokna-tjal'masij åasstèmis pinnaa vijnav.» Atnin vuoin tålusj saameeh tjal'masav vii'na-lihtteen puoŋan ja kådtjå-raakàv ai atnin vii'na-lihtteen. Lidjin ai raajahtum eetjaa saamijs, mah ällim faaroon, takkàr smaavva vii'na-kakkaatjah saattakin, jut jaahkàv juohkkehasj anij takkaar kakkaatjijt maneen. Ja taah kal'kin ai tieuteehtuvvat. Eetjaan saameeh ittjin åattjoo vijnav ichtjaatis kå tat påar'kaalist, kääsi kal'kin kieseehtit, puoraastahttèm-jukaastakàv; ja kå vuol'keekååhtin, åattjòi jurra kuhti aanòi farvàl'tahttèm-jukaastakàv.

Tan aaikee, kå mij manaaime raaitòi, te lidjin al'kaam ruou'tè-väädjav tahkat Julèvu staatas pajaas. Ja vuoinijme, kåktå kuotsah-tallin, ja kåhttjun saameeh tav tållå-hässtan. Ijlim ain ruou'tè-väddja påahtam åar'jaat.

Maŋeemus pieivee, mait årrun aaitaa, te vier'htijin kierreesij sisaa tuosstòt lassàit ja kaarrat ja rei'tit, vai lij räi'ta iteetij. Jaffoo-vuossait, saal'tijt ja takkàrijt kaarrin kierreesij sisaa. Heerkijt atnin vuomeen ål'koolin staata. Jaauree nalaa vier'htijin kierreesijt tåal'voot. Taasi sij vuojeehtin kierreesij kuorrai heer'kijt ja nåv suohppun kitta juohkke hier'kèv ja kääsaastin kiessèm-laahkài. Ijlam siiaan aktak luovas påatsòi takkàr måhkeen. Ja te nåv kur'kitin taah kuhka raaitooh pajaas.

Aalu sååihtij pajaas manaatijn nååuhte. Kå häästah pååhtih muor' keen åutål't, te tietoon hähttujin hässta-vuoddjeeh tjuottjahtit. Te lij tallòi paluhtammoos påddå. Suoi'ma kurt katin tah kuhka raaitooh. Ja taah pååhtin påar'hkulakkòi, nåv jut vit åaneehkav åadtjun häästai vuodjèt rahtee mil'te. Nåv vit pååhtih raaitoh, ja häästah hähttujih nåv viti tjuottjahtit. Rahtee lij passkee, ittjin maahtee vuodjeet målut. Ja taina vuokijn sjaddin häästah, tietoon, tjuodtjòt måadde paalee. Kå maŋŋee-kiehtjee rai'tò-slåhtåst kal'kai vaassèt, te laddèlattjah måaraahtuvvin te saamijta, ja kullui te karroo ja tjuorvas: »Mannat tahkka, tahkka saameeh rahtee nal'te, eetjaan kåddeep jalaa pal'hkòp rahtee nal'te.» Ja kåsåås kal'kai sapmee låssis raaituin mannat? Kassa muohttaka tjataa ittjin nakaa hier'keeh kiessèt lassàit rahtee ål'koola. Juska vil aktak vuol'kij raaituin tåarraas, te aarrusij raaitoo åu'tå-kiehtjee muohttaka sisaa ja muhttijn täähpòi muoraita. Ja ällim tah åanès raaitooh. Kietjav jalaa låkèv hier'kee maŋŋaalakkòi kuhka raaitòn mahttin årroot. Ja äänamus rai'too lij rahtee nanne, ihka lij viggam vuol'kèt tåarraas. Muhttijn laddèlattjah laatin saamèv, ja ijlam eetjaa raatee kå viehkat muorai pirra paatar. Men lidjin muhtèm latteeh har'mat valeeh ai, jut ittjij pääsa sapmee paatar. Te ijlam saamèn eetjaa raatee kå tjasskèt sååppijn lattèv. Ittjij vuoin sapmee rijpa laattijn kuoroos kietai. Tan teehti kal'kai juohkka almasj årroot varrook sååppijn. Akeev pruu'hkujin jau'lat: »Ij val tjasskèt auhtak almatjav åai'vài aainaht kattsaita!» Ja jus eetjaa, mi kal'kà kaadjoot, påahtaa maŋeel't, te kal'kai tjasskèt maŋeel't feeŋkijta tåarraas, te taggu tauhteeh äh tåaddju.

Muhttijn luojoohtin naauhte laddèlattjah takkaar tåassò-paalee. Tjuollin hier'kè-laaptjèv ja raihpèv kasskat, ja hier'kee manaai nåv luovas ja vuol'kij åuteep raaitòi piellòi kullui. Nåv ai'htsih åuteep raaitooh, makkaar suptsas lä maŋŋee-käähtjài sjaddam. Te kanukih sij. Ja jus kau'nu aktak väähak puoreep almasj, te tat vuol'kaa åutål't viehkat viehkkeen. Eetjaan vuoin kaik kääm'pamus almatjah kal'kin mannat maŋŋee-kietjeen ja åu'tå-kietjeen vuorassäk-almatjah, maannasah ja kuinah.

Ijaait ååtijma pånturij tåpijn. Men hähttuime, åu'tåla kå luoi'hta-lijmè heer'kijt, viehkat eemeet-riu'koo lunne. Aalu jau'lin nubbài naauhte: »Manaah tal tån, mi maahtàh taarustit!» Aalu mån veehkiv takkaar kahttjee maŋeen. Te sån katjaai taaroo ja jaulai nåuhte, kå pååtij sisaa: »Ligg natta?» Ja te åattjòi kullat, jus åadtju kanukit. Muhttijn jau'là eemeet, kal'kaa tahkat tålååv lai'pòm-tåhpåi, te tjar'kaa jår'på slåhttåå. Muhttijn jau'laa: »Tjiekan åadtjòpihtit årroot juoku nieljees jalaa vitaas.» Te ain hähttuime viehkat eetjaa tåpijt kulltalit. Tan teehti kär'naa manaaime, kånnå lidjin ålloo pån'tòr-tåpee. Iteetis, kå vuol'kijme, hähttuime katjaatit, mait sitaai, kå lij paadjam miiàv åateet. Te eemeet aalu jaulai: »Tjuohtt-bit». Muhttijn jau'laa: »Blun-bit»; tat lij màllè-piehkkee. Vuolus manaatijn aalu lij naauhte. Villep pajaas manaatijn lijmee nåhkkumin neestijs. Te hähttuime jau'lat riu'kui: »Jaulah tal, mait pietnikin sitaah! Ällä tas miiaan iehtjaatah.» Te riu'koo pruu'hkui tsähkkat kuouhtèt almatjist ja jaulai naauhte: »En tolvskilling.» Muhttijn mahttin kålmås päässat taina hattijn.

Aalu lidjin pån'tòr-tåpijn puorak almatjah. Ja tietoon aalu manaaime takkàr sajijta, kånnå lijmee iemee åahppaasah. Ällim nåv sierralaahkài stuorra tåpeeh; kau'nui tal kalle såamès stuorra tåhpee. Ja ieimee ham mij åatee takkaar stuorra tåpeen. Mait mån äänamusaat muihtàv pånturij tåpijn, lij stuorra klåahkka, kuhkak, var'ka kå almasj. Tat lij var'ka kå nääihtsusj-maannaa, hiel'mè vii'tee.

Ja åadtjun vuoin tallòi juohkkahasj tuol'tatjit fäära kuhtik ietjas kaffa-paannav. Rapaas vuob'nee lij tallòi. Kaffa-maalèstidjee pååtij ietjas vuodjèm-sååppijn tåhpåi. Taina sån aneehtij ietjas paannav tållå-sjnjiptjoo nanne, vai tuolltaa ruvva. Ja nåv tjuodtjun kai'hka maalèstidjeeh spissa pirra fäära kuhtik ietjas sååppijn ja paannain. Taina vuokijn manaai, kå jår'på slåhttåå lij auhtan tåpeen.

Såamès tåpeen kalle vuoi'niv, mait kåhttjun måskoos säŋŋkan. Tat lij måsskoot auhtan tjiekan nav kå unna tåpååsj. Ja atnin vuoleep sääŋ'kav ja nuppèv sääŋ'kav pajeel't. Ja tahppin tait pieiveen. Uvhsah vuoin tai sääŋ'kai njaalmijn lidjin. Te tai sinne ååtin tah iemee-viessooh. Midja anijma eetjah tuuljijt ja miesaa-råaukòit ja åattjòime laahtjèt kuol'pee nalaa, ja ål'kool'tis muoddaa lij åaivee vuoleen.

Muhteem tåpijn, muihtàv, lidjin laffaah, takkaar tåpijn, kånnå lidjin måskoos sääŋ'kah, men laffaah ällam stuor paluhtisaah. Tah kahppatin eerita piktasij nal'te, kå almasj påddsèlij. Tuu'raah jalà saŋaasj lij vaataalabboo. Nuorra almatjah tav åadtjun tai'vai takkaar määrra-måhkeen. Sakŋètij nåv har'matit, jut almasj var'ka hähttui ijaan tjierroot. Mahttin vuoras saameeh tav tivvoot. Sij viedtjin nuorra kuosas kåahttsee-åauhsèv ja taina ruosskijin tav saŋaasj-rihtsoo-juol'kèv, tasaa kå varra sai'vaalij. Te akeev jåhttåi saŋaasj tat taivast, kåggu ruosskihtalài men mål'sòi eetjaa sadjaai. Ja nåv hähttujin vit ruosskit taggu, tasaa kå var'ka rupmaha pirra lij nåv ruosskihtum. Ittjij val saŋaasj kär'too. Tan määrra-mannulakaan val almasj takkàrijta påahttui.

Ai'kee, mait kitjaaime vuolus manaatijn, lij vahkkoo jalaa såamès pieivèv åaneep. Pajaas manaatijn kitjaaime vahkòv. Te kal'kai årroot jåtååtahka ja rahtee rahppoot. Kå muohta-låahteeh kahttjin ja muhttijn sjattai tupeer, te kitjaaime mäl'katappòv, muhttijn kuokta vahkoo ja marji ain vil pinnàv kuhkèpuv.

Hier'keeh lidjin juohkke ijaa viei'htoo miehtseen. Tåålvuhtallin, tietoon, tjar'ka-visstè-kiellasijta. Kuhka visstee lij ållu vuollèn, mav kåhttjun tåahpòm-vissteen, nåv jut almasj maahtij kietain tåahpòt ållu stuorra tuhpòit. Valjeet hier'keeh tåppee veessun. Tan teehti sij ittjin ållu livoo, kaatohtin kalle ål'kool'tis jåleev, men lidjin kåit viedjeem-miereen.

Påantaamus saameeh ittjin pruu'hku takkaar lassàit kieseehtit. Kalle kieseehtin ain raataalis saameeh ja hääjoopuh, käine ijlam eetjaa raatee tar'pakijt åadtjoot. Ittjin vuoin hier'keeh ållu puoreev åattjoo takkaar kuhka laaitoo nanne. Muohta-taal'kij ja tuhpaarij aalu paktjòtin hier'keeh kiessèmis. Keessin taah kalle vasti, kå jåtååtahka sjattai.

Eetjaan lidjin laddèlattjah puorree almatjah. Ai'nasammoost muihtoos iv laahpee, kå pååtijme vuoleepui, te akeev pruu'hkujin kå åutål't pååhtin latteeh jalà kå tjuodtjun tåarees pällàin tåhpè-pråunå nan ja kähttjin miiàit, tjuor'vòt miiàita: »Tjåskes påte narkis!» jalaa ai muhteemah: »Tjåskes pata-raike, påte narkis!» Puoraastahttèm-paahkoo lij tat. Jaahkàv, såamees lij läärahtum påasstoot, ja nåv iehtjaatah littjih taauk ai kullam nuppijst, jut kal'kin saamijt nåv puoraastahtteet. Ällittja taauk eetjah taadjatam puoreeput. Ja ieimee mij måal'keehta maitek takkàr paakòita. Eetjaan mij ieimee säbraastalaa laddèlattjai.

 

© Per Ingvar Huosi, 2018

Pastos päivä Kiufwrasist Jawra Orre Jaura,

Jos koasa kirrakeid korngadzim

Ja tiedadzim man oinämam Jaufre Orre Jawre

Man tangasz lomest lie Sun lie,

Kaika taidä mooraid dzim Soopadzim,

Mack taben sadde sist uddasist.

Ja poaka taidä ousid dzim karsadzin,

Mack qwodde roannaid poorid ronaidh.Kulckedh palvaid tim Suuttetim,

Mack kulcki woasta Jaufrä Orre Jaufrä.

Jos mun tåckå dzim kirdadzim Såäst worodze Såäst.

Ä muste lä Såä dziodgä Såä,

maina tåckå kirdadzim.Äkä lä Julgä Songiaga Julgä, äkä lä Siebza

fauron Siebza, Maan koima lusad

dzim norbadzim.

Kalle Ju läck kucka madzie wordamadzie

Morredabboid dadd päiwidad, linnasabboid

dadd Salmidadd, liegäsabboid waimodadd.

Jus kuckas Sick patäridzick,

Tanngtied sarga dzim iusadzim.

Mi os matta lädä Sabbo karrassabbo

Ku lij paddä, ia salwam Route salwam,

Käck dziabräi siste karrasistä.

Ja käsä mijna täm Oiwitäm, punie poaka

tämä Jurdäkitämä. Parne miela

Piägga miela, Noara Jorda kockes Jorda.

Jos taidä poakaid läm kuldäläm,

Luidäm radda wära radda.

Oucta lie miela oudas waldäman,

Nute tiedam pooreponne oudastan man kauneman.

 

Bođuid bártnit ledje dolin

Nieiddat vátnásat olbmáide

Dievdu lei nissonis deaddán

Varaideaskka vuohčudan oktii

Eadni lei njamahan guoddámis

Gállá gándda lávgon ja biebman

Go gállis gietkamis čievččai

Sahkanahttistis nana suonaid

Sahkkejeaddji mielaid leikii

Gállábártniid máttarmáddui

 

Nu leat mii gullan

Sáhka lea beaggán:

 

Dobbelis davimus nástti

Oarjjabeal beaivvi ja mánu

Silba-golli juovat, bávttit

Árrangeađggit ájageađggit

Golli giilá, silba šiilá

Mearas gáissát govaset gehččet

Beaivvážat, mánut ja násttit

Muođuineaset mojit čuvget

 

Beaivvi bárdni láivvis luoitá

Oaivámus olbmáidis váldá

Biegga ba borjasiid bossu

Juotna ba vatnasa vuojet

Bárut botnjiid báhtarahttet

Skearruset mielamiel botnjet

Luládat láivvi luoitá

Meaddil mánu meaddil

Beaivváža báitevaš rieggá

 

Šattai mánnu šattai beaivi

davvinástti unnosažžan

Muhto dat lea stuorát beaivvi

Čuovgasiin iežáládje

Ruvssohallá čalmmehuhttá

 

Jagi birra jávkosiin

Bárut bahtii bávkasiin

 

Viimmat – maŋážassii

Jiehtanasravda rahpasii

Čalbmái čábbát alihastá

Jiehtanasa nuorra nieida

Čalmmehis ádjá áidna goarru

Spáiddarčuovggas bivttasbassi

Čoalkkuhaddá cápmašaddá

Njoaraha ja goikadaddá

Njávkkada ja čábbudallá

Njamuidis njálgudallá

Oainnuidis vilššohallá

Čuovggaidis cakkasta bárdnái:

 

(Jiehtanasa nieida):

«Gos don boađát, gean don ozat?

Duona dálu, Beaivvi bárdni!

Áhččásan juhkamuššan?

Alccesan njammamuššan?

Vieljaidasan váivvi vuoitun?

Mágaidan mállásiid sálgan?»

 

(Beaivvi bárdni):

«Sáráhkká áhčestan sárai

Soddjilis suonaid, fággái fámuid

Eatnis áhčis mastadii oktii

Uksáhkká milkkiin mieđai

Leikestii váibmosan mielaid

Ozan oavttis oadjudeaddji

Moarrásan moddjejeai mielaid

Eallimis ilu, jápmimis guoimmi

Mihtolagain mieđušteaddji

Vuostálagain váruheaddji

Váibmobákčasiin veahkeheaddji

Váivvi noađis jeđđejeaddji

Sállaša juohkimii njálbmebealli

Amas máilbmái dieđušteaddji

Goappašagain buolvvajoatkka»

 

De gul varra viimmáskii

Nieidda buoŋat badjánaddet

Mielat mášuhuvvet

 

(Jiehtanasa nieida):

«Mastadeadno varaideame

Mastadettiin váimmuideame

Váivviideame, iluideame

Vánhurskkis eadnán guoddá!

Áhčážasan mu buoremussan

Sávaldagaid šuohki sártnun

Gatnjaliin ráhkisin čuorvvun

Eadnásan sádduid bessiid sis'»

 

(Jiehtanas):

«Bohtos beakkán Beaivvi bárdni!

Soddjilis suorpmain, nana suonain

Geasašedno gieđaideame

Isku suorpmaideame searaid

Goappás čuvddit čavgadebbo

Goappá suorpmat soddjilebbo?»

 

Nieida bárdnái áŋkor' geige

 

(Jiehtanas):

«Gal lea ba garrasat aiddo

Beaivvibeali suorbmasuonat

Beaivvi bártni garra gazza»

 

Vuoiddasfárppal jugástahkan

Bihkkafárppal máistagin

Obbagazza gaskabiebmun

Vuoi, de gal de vuolahuvai

Garra gállu gárihuvai

Muora- ja guolevuodja vuoidá

Váibmui ollá, njuorrada

Áŋkora rápmáinis rohtte

Bivastallá, báhkastallá

Čalmmehis čuovggahis áddjá

 

Čuožžilahttá, čohkkedahttá

Fállá, čázi háldi duolji alde

Čeŋkkežiidda čálaša

Varaideaskka mastadeaba

Gieđaid gihtii, fátmmiid fátmái

Cummáčuolmmaid čuolmmada

Bolbbiiguin balahusa baldá

Gielaid čuohppá, čuolmmaid čoavdá

Headjagiđmmiid boradit

 

Áidna snáldobodnásis

Suotnasuhppejeaddjásis

Áidna áibmegiehtasis

Ráju rátká:

Fiervájuovas, gollelássáid

Čuolddihahttá, guottihahttá

Silbarávttuid suvddihahttá

Nieidasis váimmu beale

Smarves, bolfe bealalahkkái

Ruoivvessoajálačča sisa

Fievrrideaddji rággogaskii

 

(Jiehtanasa nieida):

«Lea go vatnasis velá várri?

Guoddá go vuolgi vuoddji velá?»

 

Son nieidagápmagiid gahčaha

Nuppi eatni várjjuid vurke

Vieris villjii basis basut

Čielgasit čoavdaga duostu

 

Golmmaid giissáid gaskagoađis

Guottiha nuoraid guossis

Okta alit, nubbi rukses

Goalmmát vielgat – golbma čuolmma

Ráfi, doarut, dolat, varat

Duotna ja dávda ja rohttu

Lávgoliinnis golbma čuolmma

Sáráhká, Uksáhká ja Máttaráhká

Dálki, biegga ja riđđu

Golbma boalbbi boalbbastuvvon

Máttaráhká vuorkká duohkái

 

Bártnitba bohte bivddus

Njurjo, moršša, fálesguoli

Ohcalit oappás

– Goappás gaskagoađi fávru?

Eai gávdnan go luottaid ja saji

 

(Jiehtanasa bártnit):

«Gean bivastat nu njálggiidii

Go oza hájaid gesii?

Geasa giehta geigejuvvui

Guhte olbmásearaid anii,

Olbmá dujiid duhkorattai

Guhte nuorra nieidda stoagaha

Uksáhká uvssohiid njávká?»

 

(Jiehtanas):

«Beaivvi bárdni, borjjus bárdni»

 

Sáhče vieljat vatnasa fávlái

Doarridit dolvojun nuora

Máhcahit masson moarsi

 

Jo gullo áirruid spoahkas

Jo bohtet áŋuid gihčasat

Hállet, hupmet báruid bávkasat

Nieidavuođas vuosttas čuolmma luoitá

Das biegga borjasiid bossu

Vuolgaga addá vatnasii

Báruid beaškalahttá

De ba de jiehtanasat báhcet

Čavgejit čuvddiideaset áirruide

Bivastat bohčása čalmmiin

Holvun, hástin, nihtin ja áitin

Sáhppi suddá, moarri duoldá

 

Moarsi soagŋohávskkiid smiehttá

Čalmmit čuvget, váibmu vilšu

Headjasadjái háliida

Manimuččat viidot, deahkit sturrot

Buolvvavarat vajálduvvet

Irgásis geahččá, jearrala:

 

(Jiehtanasa nieida):

«Lea go vatnasis ain biekka várri?»

 

(Beaivvi bárdni):

«Lea čuolda leat gáinnut, gierdilat»

 

Leaibeliinnis čuolmma čoavdá

De ba de oarjjádat álggii

Meara mánáid bajádallá

Borjasiid bohtanahttá

Vieljat oidnosis báhcet

 

Varra duoldá, goastu goiká

Váldet maŋimuš fámuidis ovdii,

Varrabivastagaid njávkkastit.

Garret gieđat, sodjet sealggit

Giehtasajit áirui báhcet

Váibmu báhkkan, vanas vuodjá

Ábi álddut čuohpahallet

De fas jokse, joksagohte

 

(Jiehtanasa nieida):

«Aingo vatnasis várri?

Gierdá go garraset dálkki?»

 

Liinnis guoktáneami čuolmma čuollá

Ilbmáráddjá moaráskii

Almmi ráđđejeaddji oaivebálvá

Almmi gaskii davvioavtti

Riđu roasat sojahit sivlli

Borjasat biekkas doarggistit

Vatnasa bálkkodit bárut

Ieš gal báhtarussii veallánii

Vatnasa vuolimus bodnái

Čalmmiidis čárvii, čiehkádii

 

Badjáneaddji beaivvi báittus

Vieljat gorgŋejedje gáisái

Geahččat gos son sin oabbá

Beaivvi báitu suddadasttii

Geađgegállun garradasttii

 

Váhkis velá odne oidno

Veaikevanas báktin šattai

 

Ádjáduolji, vuonjalduolji

alde moarsi sámáidahttui

Unnui olbmo sturrodahkii.

Iežas giissás, ákšuin uvssaid

Galjidedje govddidedje

Stobuid stuorrudedje

Son de guttii gállábártniid

 

Kulnasatz, niråsam, ängås

Joå oudas Jordee skådhe

nurta wåta wålgesz skådhe.

Abeide kockit laidiede,

Faurågåidhe sadiede. Ällå momiaiat kuckan, kaigawarre,

patså buårest källueiaure tuun,

Mådhe påti millasan,

kaiga wånaide waiedin. Ågå niråma buårebåst,

nute åtzån sargabåst.

Taide sun monia lij aigåmasz

sarågåin uålgatamaszjosz iuå sarga åinasim

kiurasam katzesim.

Kulnasasz, nirasam,

kätze, åinakåsz tun su salm.